LUKU 9

Pikkuhiljaa asiat oli lähteny rullaamaan - Christianista, Ryanista, Justinista, Caitlinista, sekä tietenkin eniten Chazista - oli tullu mulle äärettömän tärkeitä. Mä vietin niiden kanssa aikaa lähes joka päivä, tehden joko jotain tosi viisasta tai sit vaan löhöillen jossain. Kuukaus oli vaihtunu lokakuuks ja ilmat kylmenneet kylmenemistään iltojen pimetessä yhä aikaisemmin. Hymy levis pienesti mun kasvoille, kun mä muistelin sitä ruskeesilmästä jätkää, josta oli tullut mulle jo nyt tosi tärkeä. Varovasti mä käänsin piirrustusarkistani seuraavan sivun. Mä hengitin syvään sisään ja ulos. Mä en edes muista, koska mä olin yrittänyt viimeks piirtää jotain muuta ku enkelipoikia. Kasvottomia enkelipoikia, sillä mä en halunnut lokeroida niitä. En halunnu, et ihmiset saa jonku tietyn ihmisen mieleen, tosin kukapa koskaan mun enkelipoikia olis nähnytkään. 
Hitaasti lyijykynästä lähtevät erisävyiset viivat alkoivat hahmottaa puolikarheaan paperiin siluettia. Hitaasti, mut varmasti siihen piirtyi kahdella jalalla seisova poika, joka oli nostanut toisen kätensä rennosti farkkujensa taskuun. Sen lisäks mä hahmottelin vaaleen puolpitkähihasen - ah. Sellaset vähän läpikuultavat puolpitkähihaset hyvävartaloisten miesten päällä.. jotain äärettömän seksikästä. Hetken mietittyäni mä piirsin pojan vapaana roikkuvaan käteen ruusun. Mustat terälehdet, jotka yksitellen oli tippumassa siitä ruususta. Sen jälkeen teos sai kasvot, ja mä olin itse varsin tyytyväinen niihin. Hymyillen mä kirjoitin alareunaan päivämäärän, sekä hetken mietinnän jälkeen 'Chaz ♥'. 

Havahduin haaveistani puhelimeni soittoon. Ruudulla vilkkui Chazin nimi, ja hymyillen mä nostin itseni polvilleni siihen sängylle. Mä vastasin puhelimeen. 
”Moi”, sametinpehmee, miellyttävä ääni kuulu puhelimen läpi ja hymy mun kasvoilla levis entisestään. 
”Nohei”, mä vastasin. 
”Ootsä koton?” 
”Joo”. 
”No mä tuun sit teille, heippa”, se naurahti puhelimeen ja mä en edes ehtinyt vastata, ku puhelin jo piippas sen lopetettua puhelun. Mä hymähdin itsekseni ja kaaduin selälleni sängylleni. Mä nostin käteni kasvojeni päälle ja yritin nollata virnistykseni. 
”Chaz tulee meille, Chaz tulee meille, Chaz tulee meille.. nyt!” mä laulelin, ja tajusin sitten olevani rikkinäisessä jättisuuressa harmaassa t-paidassa ja valkosissa, maalitahrasissa shortseissa. Mä pomppasin sängyltä ylös ja piilotin sen piirrustusvihon patjani alle. Sitten mä kiiruhdin vaatehuoneeseeni, jonka mä olin just eilen saanut järjesteltyä siistiks. Heitin kaikki vaatteet päältäni sinne kasaan, lukuunottamatta kirkkaanturkooseja rintsikoitani ja turkooseja hipstereitäni. Sen jälkeen mä hypin hyllyltä toiselle, päätyen lopulta mustaan toppiin, mustiin legginsseihin ja mustaan jättisuureen villapaitaan. Niiden lisäks mä tungin jalkaani luonnonvalkoset villasukat ja avasin ponnarin hiuksistani, päästäen hiukseni valahtamaan valtoimenaan alaspäin. Mä vinkkasin itselleni silmää peilin kautta ja astuin sitten ulos vaatehuoneestani juuri oikeaan aikaan, sillä mä kuulin oven aukeavan. Paris viikos meist oli jo tullu tosi läheisiä - mä vaan marssin Chazille sisään ja suoraan jääkaapille ja toisinpäin. Hymyillen mä istahdin sängylleni norsulauman tanssiessa mun vatsassani odottamaan että se ruskeehiuksinen jumala avais ton mustan oven ja astuis sisään virnistäen sulosesti. Kauaa mun ei tarvinutkaan odotella, kun ovi jo kävi ja mun edessä seisoi farkkuihin ja tummansiniseen pitkähihaiseen pukeutunut Chaz.
”Mitäs pallero?” se kysy virnistäen ja sulki oven perässään. Mä tuhahdin ja pomppasin seisomaan, astellen pojan luo turhankin hitaasti. 
”Sanoitsä mua palleroks?” mä kysyin ja yritin esittää järkyttynyttä, mut mä sulin lopullisesti kun mua paljon pidempi jätkä kiskas mut kunnon karhunhalaukseen. 
”Sanoin”, se myöns. Virnistin. 
”Sä oot sit pullero”. 
”Pullero ja pallero, sounds good”, se naurahti ja mä ehdin vetää sen tuoksua syvään sisääni, ennenkuin me irrottauduttiin halauksesta. 
Jälleen kerran mä annoin itseni upota sen silmiin, lumoutua niiden vetovoimasta. Mun hengitykseni salpautui. Vihreet silmät loisti välittämistä ja turvaa, kiintymystä. 
”Katotaaks vaik joku leffa?” mä kysyin pelastaakseni itseni tilanteesta - halu suudella tota jätkää alko käydä käsittämättömän suureks. 
”Okei”, se vastas irrottamatta katsettaan musta. Mä hymähdin pienesti ja käytyäni pienen taistelun järkeni ja sydämeni kanssa mä irrotin katseeni sen silmistä ja astelin toiselle puolelle huonettani, jossa odotti suuri kirjahylly täynnä leffoja. 
”Mikä me katotaa?” 
”Ihan sama”, se vastas kävellen samalla mun taakseni. Mä värähdin kevyesti tuntiessani pojan hengityksen niskassani ja ympärilleni kiertyvät kädet. 
”Sä oot ihana”, se kuiskas mun korvaan ja mä hymähdin pienesti. 
”Niin säkin”. 
”Käyks tää?” mä kysyin hetken päästä, ottaen käteeni Mulanin. 
”Njaaaaa. Mielummin toi”, se vastas ja irrotti yhden kätensä mun ympäriltäni osoittaakseen Sawia. Mä huokaisin pettyneenä, mut hetkessä mun mieli kirkastu kun poika kieto kätensä takaisin mun ympärilleni.
”No entä tää?” mä kysyin ja osoitin The last songia. 
”Mä valitsen sit ens kerralla”, Chaz myönty ja mä virnistin. 

”Mennää tonne”, mä sanoin osoittaen yhtä perimmäisistä huoneista yläkerrassa. Telkkahuone. Onhan mulla omaki telkka huoneessani, mut tääl on valkokangas ja kunnon äänentoistot. 
”Okei”, Chaz naurahti ja irrottautu musta kokonaan. Mä loin pettyneen silmäyksen poikaan joka naurahti mun ilmeelleni. 
”Laita sä tää soimaa ni mä haen popparia”, mä käskytin Chazia ja ojensin dvd-kotelon sille. Nyökäten hyväksyvästi Chaz katos sinne huoneeseen ja mä hyppelehdin alakertaan laittamaan popcorneja. Kello oli vasta kakstoista, ja nyt on sunnuntai. Märtha tulis vasta joskus neljältä. 
Mä heitin voipopparit mikroon ja kaivoin jääkaapista kokispullon, sekä yhdestä kaapista kaks lasia. Samalla mä otin lasikulhon johon mä tungin sitten mikron piipatessa sieltä ottamani popcornit. Jollain täysin omalaatuisella ninjatyylilläni mä taiteilin kaikki tavarat mukaani ja kiiruhdin sitten yläkertaan, jossa Chaz jo istui jättipehmeellä sohvalla. Se oli ristinyt jalkansa mustan rahin päälle, mut nous ylös auttamaan mua laittamaan kaikki tavarat lasipöydälle joka odotti sen harmaan sohvan edessä. Mä sammutin valot huoneesta ja suljin oven perässäni, otin nurkasta suuren viltin ja istuin sitten ihan kiinni Chaziin siihen sohvalle. Poika katsoi muhun 'oletkovalmis'-ilmeellään, ja mä nyökkäsin, minkä seurauksena se paino play - nappia. Hitaasti Chaz nosti kätensä mun olkapäilleni ikäänkuin varmistellakseen, ja tyytyväisenä mä nojauduin täysin poikaan kiinni. Huojentunut huokaus purkautui ruskeahiuksisen miehenalun suulta ja mä hymyilin pienesti. 


Loppujenlopuks mä en edes keskittynyt siihen leffaan. Lähes koko sen ajan mä vaan vilkuilin Chazin kasvoja ja haistelin sen tuoksua. Aina välillä sekin - tän leffan katselu vaikutti olevan sillekkin jonkinaseista pakkopullaa - vilkuili mua ja silloin mä punastuin jäädessäni kiinni tuon tuijottelusta. 
”Sä oot ihana”, se päästi yhtäkkiä suustaan ja kääntyi katsomaan mua hymyillen. Sen vihreet silmät välkehti ja loisti valkokankaan värien tahdissa. 
Mä jähmetyin paikoilleni. 
”Säkin”, mä hymähdin, mut Chaz pudisti päätään ja käänty enemmän mua päin. 
”Sä oot oikeesti ihana”, se kerto mulle ja nosti kättään sivelläkseen mun poskea pienesti. Hymy hiipi jälleen kerran salakavalasti mun kasvoilleni, samalla kun mä nostin käteni Chazin niskan taakse. 
”Mä tykkään susta”, mä tokaisin yhtäkkiä, ehkä maailman tönköimmällä tavalla. Mä en tiedä miks mä kerroin sen, mut tuntu, et sellai iso kivi ois vierähtäny mun sydämeltä. 
Kujeileva hymy löys tiensä Chazin kasvoille. ”Mäki tykkään susta, Englesia, ihan hirveesti”. Mä tunsin miten pojan lämmin hengitys kutitteli mun kasvojani kaikkialta kun tuon naama lähestyi omaani. Hitaasti mä suljin silmäni ja hetken päästä mun odotukseni palkittiin. Mä tunsin pojan samettiset huulet omillani. Chazin kädet hakeutuivat mun lantiolleni, ja hitaasti mä nostin itseni hajareisin sen syliin. Sen huulet maistu popcorneilta ja kokikselta, jonkin verran vaniljalta ja kahvilta. Mun sormet löys tiensä sen hiuksiin ja se kisko mua hitaasti lähemmäs itseään. 
Mä hymyilin onnellisena suudelmien seasta. Täs se oli, näin sen kuulu mennä. Mä tyhjensin kaikki muut ajatukset pääkopastani ja antauduin täysin tuon ruskeahiuksisen jumalan vieteltäväks.